Kaikki alkoi siitä kun lähdin tallilta kotiin, iskän ja äitin kanssa puhuttiin niitä ja näitä automatkalla, mutta sitten iskä otti puheenaiheeksi oman ponin hankinnan ja kysyi "olisko sun mielestä kivaa jos hommattas sulle se oma poni?" Siinä hetken mieteinki jo että onko iskä lyönyt päänsä johonkin, mutta vastasin että se olis kyllä ihan kiva, ne kyllä tietää kuinka kauan sitä omaa olen halunnut. No sitten siinä mietittiin samalla että millaista ponia minä halusin, tietty halusin raviponin mutta russin, sukupuolella ei niin väliä mutta mieluusti ruuna taikka tamma. Sitten alkoikin etsintä.
Etsinnässä meni jonkin aikaa, yksi poni löytyi mutta se oli meidän hintaluokkaamme vähän turhan hintava, sitten löytyi Helmi, Helmissä oli jotain sellaista mitä siinä pidin, kai hänen ja hänen veljensä yhdennäköisyys pisti paljon silmään, tosiaan Helmin täysveli Golden Lion on mulle todella tärkeä poni ja hirveän rakas vaikka ei oma ollutkaan.
Kiinnostuin Helmistä kuitenkin heti ja otimme yhteyttä myyjään, keskusteltiin Helmistä ja kyselin perusteellisia tietoja, kaikki tuntui olevan kuitenkin kunnossa, kysyin myös Helmin kasvattajalta Helmistä tietoja. Meidän olisi pitänyt mennä Helmiä katsomaan, mutta Helmi asui silloin Etelä-Savossa, liian kaukana meiltä, mietein siinä hetken jo, että pitääkö mun nyt alkaa etsimään uutta jos ei saada ponia kotiin?
No siinä soveimme edellisen omistajan kanssa miten tehdään, Helmille saatiin kuljetukset sovittua 23.4.2016 Vihtiin yhdelle tallille (en muista nimeä) ja odotin todella innolla sitä päivää, vähän jännitti mutta myös vähän pelotti mitä vastaan tulee.
Oli sitten tämä kyseinen päivä ja lähdettiin Vihtiin aamulla, matka tuntui hirveän pitkältä, mutta pääsimme viimein perille.
Perillä oltiin (muutaman eksymisen myötä) ja odottelimme siellä puolisen tuntia, kunnes Helmi saapui. Menin hakemaan sen kopista ja herranisä kuinka lihava se oli, se näytti ihan kantavalta tammalta!
Nooh, siinä taluttelin sitä pitkän matkan jälkeen, ja sitten yritettiin laittaa sitä toiseen koppiin, siinä vaiheessa tajusin että edessä tulee olemaan pitkä projekti ponin kanssa, saatiin se kuitenkin viimein koppiin ja kirjoitettiin paperit ja otettiin passi ja muut kamppeet, siitä päivästä lähtien sain ensimmäisen oman ponin.
Sitten matka takaisin, Helmi matkusti hyvin ilman ongelmia, perillä vastassa odotti Santta ja Markku, Santtakin hieman järkyttyi katsoessaan kuinka lihava Helmi oli!
Tämä kuva otettiin paikan päällä kun Helmi haettiin.
Sitten alkoi poniin tutustuminen parin päivän päästä, poni saatiin käytävälle eikä pysynyt paikoillaan. Siinä yritin saada Helmiä lopettamaan sen hirveän riehumisen mutta tuloksetta, Helmi riehui minkä kerkesi. Yritin siinä vähän ottaa tuttavuutta, harjailin sitä ja katselin sitä, kyllä se loppua kohden rauhoittui hieman mutta liikuskeli silti minkä ehti, lähdin juoksuttamaan Helmiä testiksi.
Helmin juoksutus ei varmasti ollut mitään kauneinta katseltavaa kun yritin aluksi häntä liikkeelle saada, huidoin siinä piiskalla hieman kun ääni ei tehonnut ja kappas, poni veti potkun ilmaan. Siinä vaiheessa mulla alkoi jo keittää, napautin kunnolla maahan ja poni lähti liikkeelle, siinä mentiin hetken aikaan hienosti, mutta sitten ponilla meni "kuppi nurin" ja alkoi sellainen rodeo show ettei mitään rajaa, kun Helmi rauhoittui, teimme saman toiseen suuntaan ja sama meno jatkui.
Helmillä oli tarhaan menon kanssa ongelmia, se ei suostunut millään sinne menemään, sillä oli vetokammo. Helmi myös juoski minun ylitseni tarhaan mentäessä, mutta siinä oli yksi hyvä asia, Helmi varoi ettei astuisi päälleni, mulla oli kahdessa paikkaa kavioiden jälki paidassa, mutta niissä kohdissa ei ollut mitään kipuja eikä mustelmia. Kädestä repesi kuitenkin jänne ja lihas kun kaatuessani otin väärin vastaan maasta.
Muutamaa päivää myöhemmin kokeiltiin miten onnistuu ratsastus, laitettiin sille lätkä satula selkään (myös pienten paikalla pysymin ongelmien kanssa) ja lähdettiin kentälle, kentällä nousin selkään ja yritin saada ponia liikkelle. Kyllähän se siitä käynnissä liikkui mutta yritti kokoajan pysähtyä, mikä ei jokseenkaan yllättänyt. Pääsimme kuitenkin osittain liikkelle ja päätin kokeilla ravia, se meni ihan ok mutta pysähdyksien kera. Laukkaa en saanut myöskään nostettua kun poni ei jaksanut, sillä ei ollut minkäänlaista kuntoa tullessa ja oli aika lihasköyhä.
Aikaa kului ja kului ja kului, jaksoin Helmin kanssa painaa ratsastuksen parissa alussa ja siitä saatiinkin tulosta aikaiseksi, Helmi laihtui, sai lihasta eripuolelle kroppaa, onnistuttiin nostamaan laukka ja opittiin paljon muuta! Helmistä saatiin hyvä ratsun alku mutta ongelmana oli se, olin ostanut raviponin? Joten seuraavana oli aika laittaa kärryt perään.
Laitettiin sitten paria päivää myöhemmin kärryt sille perään ja lähettin koittamaan millanen Helmi on ajaa, no ei me päästy pellon ensimmäistä suoraa pidemmälle kun Helmi lähti viemään kiitolaukalla ja potki, sillä ei ollut mitään suojia ja sen takajalat oli ihan veressä, niistä vuosi verta. Sitten piti putsata haavat ja viedä poni ulos purkamaan sitä omaa tyhmää energiaansa, siinä jo mietein "selviänkö tämän kanssa ikinä hengissä?"
Jatkoimme sitten vain ratsastuksella eteenpäin, siinä Helmi toimi muuten hyvin, mutta pysähdykset olivat ongelmana.
Sitten loppu kesästä lähdettiin kaverini Kaisan ja heidän perheensä tilalle kesälomalla ajokouluun, siellä sitten laitettiin Helmille uudemman kerran kärryt perään ja Matti kävi testiajamassa Helmiä, Helmi meni oikein nätisti ja oli minun vuoroni, siinäkin mentiin oikein näppärästi, sen muistan että helmillä oli vetosekki potkimisen ja pukittelun varalta.
Siinä sitten rehulassa harjoiteltiin ja treenailtiin, Helmi treenasi myös itte laitumella, siellä päästiin myös ratsastelemaan Helmillä, me myös hypättiin Helmin kanssa.
Siitä sitten aloitettiin treenaaminen ajaen Helmin kanssa tarkemmin kun lähdettiin Rehuloilta kotiin, kiitos kuuluu Matille kun suostui antamaan pientä koulutus apua Helmin kanssa!
Aikaa kului ja Helmi alkoi juoksemaan kovempaa ja paremmin, mutta ei mitään hullunlaisia vauhteja. Päästiin sitten myös myöhemmin käymään hiitillä ja harkkareissa ihan kokeiluna, siinä kohtaa tuli jo onnistunun fiilis!
Aikaa kului, treeniä tuli, harjoituksia tehtiin ja päästiin starttiin, ilmoitin Helmin starttiin myös ihan kokeilun halusta. Se oli jännittävä päivä vaikka koitokseksi koitui HLL (hylätty liiat laukat). Hylky ei minua haitannut, koska poni käyttäytyi viisaasti kokoajan!
Jatkettiin treenailua normaalisti ja päästiinkin sitten starttaamaan vielä toisen kerran starttaamaan autolähtöön! Se ei mennyt meidän osaltamme kovin hyvin, mutta poni käyttäytyi viisaasti ja etenimme rauhalliseen tahtiin.
Siinä talvea tullen treenailtiin, treenit meni hyvin, putosin myös kerran kärryiltä Helmin pelästyessä rikkoutunutta jäätä! Mutta onneksi Helmi oli käynyt käännöspaikalla kääntymässä ja tuli käynnillä meitä vastaan ja kun näki meidät, jäi Helmikin odottamaan.
Sitten iski takaisku, Helmille tuli imppari joten treenauksetkin loppuivat siihen, käytiin muutamalla kävelylenkillä, oltiin siinä liki kuukausi treenaamatta ja Helmin kunto huononi järjettömästi, tuntui että kunnon nousu piti alottaa samasta kohtaa mistä ensimmäiselläkin kerralla. Kun Helmin jalka parantui, aloitimme taas treenaamisen ja päästiin sitten kesällä starttaamaan. Saatiin ensimmäinen volttiennätys, päästiin me sentään alle 3 minuutin vauhtia!
Sitten treenailtiin ja starttailtiin, saatiin loppujen lopuksi tänä vuonna vikaan starttiin ajaksi 2.45,4. Silloin olin jo tyytyväinen aikaan ja poniin kun ei jäänyt enää paikalleen pomppimaan vaan lähti ottamaan kavereita kiinni.
Mulla on tässä 1 1/2 vuoden aikana kehittyny oma pinna ihan älyttömästi, oon myös oppinut olemaan tyytyväinen pieniinkin onnistumisiin Helmin kanssa. Tyytyväinen oon siihen että oon saanut tästä purevasta, potkivasta, kuskaavasta ponista tällaisen kiltin, mukavan ja hienon raviponin alun, ensimmäisenä olin sitä mieltä etten jaksa katsoa Helmin touhua mutta oon tyytyväinen etten koskaan luovuttanut. Se on hyvä sellaisena kuin se on.
-Jennifer
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti